Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Kokeilevalla kehittämisellä potkua korona-ajan kehittämistyöhön

Jokainen koulutuksen parissa työskentelevä tulee muistamaan, missä oli kuullessaan oppilaitosten lähiopetuksen keskeyttämisestä ja oppilaitosten sulkemisesta. Itse istuin kyseisenä tiistai-iltana kotisohvalla kuuntelemassa hallituksen tiedonantoa yhdessä peruskoululaisen, lukiolaisen ja abiturientin kanssa. Ajatukset risteilivät siis aika villisti. Mitä tämä tarkoittaa oman perheeni arjessa? Saako esikoinen vietyä kirjoitukset loppuun?  Miten itse rehtorina saan kansalaisopistomme sekä taidekoulumme toiminnan jatkumaan?


Nopea muutos

Pidimme työyhteisömme kriisikokouksen ensimmäisenä lähiopetuksen keskeytyspäivänä, keskiviikkoaamuna 18.3. Listasimme toimenpiteitä ja kursseja, jotka olisivat siirrettävissä etäopetuksena järjestettäväksi. Sähköposti tuntiopettajille lähti samana päivänä. Pyysin jokaista opettajaa ideoimaan ja innovoimaan ennakkoluulottomasti, miten oma opetus olisi järjestettävissä etänä.

Kahdessa vuorokaudessa Lapuan taidekoulun opettajat suunnittelivat loppukevään opetuksen uusiksi. Google Meet, Classroom ja monia muita sovelluksia otettiin haltuun.  Toinen toistaan kouluttaen, neuvoen ja tukien rakennettiin uudet, etäopetukseen soveltuvat tuntisuunnitelmat kuvataiteen, tanssin, teatterin ja käsityön taiteen perusopetuksessa.


Perjantai-iltapäivään mennessä toistakymmentä kansalaisopiston tuntiopettajaa ilmoitti valmiutensa siirtää opetus tapahtuvaksi etänä. Kaikkea kansalaisopiston opetusta ei ollut mahdollista toteuttaa etänä, mutta lopulta liki puolet kaikesta kevään opetuksesta siirtyi verkkoon. Välineet ja keinot vaihtelivat aina WhatsApp-tehtävänannoista ja -palautuksista Meet-etäpalavereihin ja Facebookin live-lähetyksiin. Selkeänä ohjenuorana oli Opetushallituksen ohjeistus etäopetuksesta. Vapaassa sivistystyössä pelkkä itseopiskelu ei ole laissa tarkoitettua etäopetusta.





Tuumasta toimeen

Olen ylpeä ja iloinen sitkeästä ja haasteisiin tarttuvasta työyhteisöstäni. Niin toimiston väki, päätoimiset opettajat kuin tuntiopettajatkin ryhtyivät ihmettelyn ja kauhistelun sijaan tuumasta toimeen. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen rakenne, ylläpitäjän eli Lapuan kaupungin tuki sekä työyhteisön yhteinen tahtotila mahdollistivat nopean hyppäyksen normaaleista toimintatavoista täysin erilaiseen.


Koulutimme tuntiopettajia eri välineiden käyttöön, lähetimme postissa läppäreitä ja kameroita sekä järjestimme luokan kuvaustilaksi. Kuvaustilassa tallennettiin ja välitettiin jooga-, physiopilates, lavis- ja latinofit-tunteja. Verkkoon siirtyivät myös kalligrafiakurssi, kieliopinnot, suurin osa musiikinopetuksesta ja jopa ompelukurssit monen muun lisäksi. Työpäivät venyivät, mutta ilo oman osaamisen karttumisesta auttoi jaksamaan. Monelle tuntiopettajalle opetustyö on myös tärkeä tulonlähde, joten etäopetus mahdollisti työsuhteen jatkumisen.





Resilienssi

Miksi jokin organisaatio kriisin keskellä pysyy toimintakykyisenä ja selviytyy, kun toinen jähmettyy? Organisaatiotasolla voidaan käyttää käsitettä resilienssi. Resilienssi tarkoittaa selviytymiskyvykkyyttä, eli kykyä käsitellä muutoksia ja tapaa reagoida niihin. Organisaatiotasolla resilienssiä syntyy, kun työyhteisössä voidaan ennakoida ja joustaa siten, että toiminta on tehokasta ja tuottavaa, vaikka alkuperäinen suunnitelma ei toteudukaan. Pikaratkaisujakin tehdään, mutta niiden lisäksi pitää pysähtyä pohtimaan myös pidemmän aikavälin vaikutuksia ja kokonaiskuvaa.
Lapuan kansalaisopistossa on kohta vuoden ollut käynnissä laatu- ja kehittämishanke, jonka kantava teema on ollut kokeileva kehittäminen. Tässä ajassa olemme voineet todeta, miten kokeileva kehittäminen on juuri se termi, joka kuvaa kansalaisopiston jo olemassa olevaa toimintakulttuuria. Kokeilevassa kehittämisessä suunnitelmallisen pilotoinnin sijaan lähdetään heti konkreettiseen tekemiseen. Konkreettinen tekeminen voi olla täysin uusi kurssin aihepiiri, opetuksen toteutustapa tai tapahtuma. Kokemuksesta viisastuneena joko hylkäämme idean ja lähdemme uuteen suuntaan, tai lähdemme hiomaan hyväksi havaittua toimintatapaa vielä timanttisempaan muotoon. Tiivistettynä, turhat puheet pois ja tekemään!


Kohti seuraavaa lukuvuotta

Opistoissa eletään noin vuosi etuajassa. Tälläkin hetkellä ideoidaan ja suunnitellaan tulevaa lukuvuotta 2020-2021. Ilmassa leijuu koronavirushiukkasten lisäksi vahvaa epävarmuutta. Mikäli kriisi pitkittyy, saammeko opetuskautta syksyllä alkamaan? Mikäli suunnittelemme paljon etäopetusta, haluavatko opiskelijat osallistua siihen yhtä mielellään kuin lähiopetukseen? Vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia on tällä hetkellä paljon. Jossittelun sijaan teemme tälläkin hetkellä työtä tarjotaksemme koulutusta, harrastusmahdollisuuksia ja ilon pilkahduksia arkeen.
Tulevaisuus on täynnä epävarmuutta, mutta myös täynnä mahdollisuuksia. Suunnitelmat ja suunnat voivat vaihtua jokaisen henkilökohtaisessa arjessa, työssä kuin harrastuksissa. Kansalaisopiston henkilökunta on valmis toimimaan myös epävarmuudessa opiskelijoiden parhaaksi. Opiskelijoiltamme saatu positiivinen palaute ja kiitos kantavat eteenpäin. Etäopetus on onnistunut hyvin. Opisto palvelee asiakkaitaan koronan aikana ja sen jälkeenkin.

Mari Takamaa
Rehtori

tiistai 14. tammikuuta 2020

Fasilitoijat fasilitoi, me muut ollaan toimijoi!

NIIN ETTÄ MIKÄ FASILITOINTI?


Myönnän että tähän sanaan törmäsin vasta hetki sitten, mutta kyllähän se on sana aivan paikallaan.
Fasilitointi tarkoittaa yhdessä toimimisen helpottamista. 
Fasilitoijat fasilitoivat. He tehostavat yhdessä tekemistä, aikaa säästyy ja ryhmän keskinäinen ymmärrys lisääntyy.
Mietin että he ovat vähän kuin kapellimestareita orkesterin edessä. 
  1. Fasilitoija on itse sisältöneutraali, ei johdattele ryhmää omilla mielipiteillään, mutta toimii liimana kokoillen ryhmän ajatuksia ja auttaen etenemään itsenäisesti ja innostuneesti tavoitteen suunnassa. 
  2. Pitää keskustelun annetussa aiheessa, ettei karkailla sivupoluille,
  3. auttaa jäsentämään ajatuksia.  
  4. Huolehtii että aivan jokainen ryhmässä tulee kuulluksi ja kuulee.
  5. Jos keskustelu hiipuu, auttaa eteenpäin katsomaan asiaa uudesta vinkkelistä tai kokeilemalla uutta ryhmätyömenetelmää. 
  6. Auttaa lopputuloksen laatimisessa.
Vaikuttaa siis oikein hyödylliseltä tyypiltä.



MIKSI TARVITAAN FASILITOIJIA?


Fasilitoidulla ryhmällä saadaan parhaat ideat esille ja niiden jalostaminen konkretiaksi heti alulle.
Fasilitoija on todettu olevan hyvä apu verkkovälitteisissä kokouksissa. Kuten yllä jo mainittiin, fasilitoijan
taidolla säästetään aikaa, saadaan ryhmässä enemmän asiantuntemusta esiin, ideat ruokkivat uusia ideoita ja lopputulos on parempi, koska ryhmässä pohditaan aihetta luonnostaan eri näkövinkkeleistä. Fasilitointitaidosta on hyötyä kaikille jotka ohjaavat ryhmätöitä kuten tiiminvetäjät, projektien vetäjät, esimiehet, johtoryhmien vetäjät ja muutoksen kanssa työskentelevät. 
  


TÄLLÄ KOULUTUKSELLA SAA YHDEN TYÖKALUN LISÄÄ OMAAN TYÖKALUPAKKIIN.


Fasilitoijaksi koulutetaan Kulttuurikeskus Vanhan Paukun Makasiinin kokoustilassa 6.2.2020 klo 14.00 - 16.00.
Ensimmäiseen oikeaan ohjaustilanteeseen fasilitoijana pääsee Ittelle, yhyres -ilta, lapualaisten nuorten asialla keskusteluillassa 19.2.2020, jossa etsitään konkreettisia toimia nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi Lapualla. Koulutukseen osallistuminen ei velvoita ketään toimimaan fasilitoijana tässä tilaisuudessa.

Nuoret, aikuiset, eläkeläiset, eri yhteisöissä toimijat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet Tervetuloa!
Koulutukseen voi ilmoittautua tästä https://www.opistopalvelut.fi/lapua/course.php?l=fi&t=4884.

Uuden vuoden toivotuksin:

Hanna