Kansalaisopisto on kaikkien opisto

Valtiovarainministeriö ehdottaa 50-90 miljoonan euron leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön. Hallitusneuvotteluissa esillä olleet luvut ovat hieman maltillisempia (20-70 miljoonaa euroa). Toteutuessaan leikkaukset rapauttaisivat suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteen, vapaan sivistystyön, joka on rakentanut ja kannatellut yhteiskuntaamme yli sadan vuoden ajan.

Voimaa -kevätnäyttelyn satoa

Perusteluina mainitaan nykyisen koulutuksen markkinaohjautuvuus
ja kurssitarjonnan rakentaminen taloudellisesti varmaksi kokonaisuudeksi siten, että toiminnallamme varmistaisimme erityisesti maksukykyisten opiskelijoiden osallistumisen kursseille.

VM:n mukaan opiskelijoidemme keskimääräistä korkeampi koulutustausta mahdollistaa opiskelukustannusten maksamisen kokonaan itse, ilman valtionosuuden myötä tapahtuvaa kurssimaksujen subventointia.

Samalla halutaan kuitenkin pitää vapaan sivistystyön perusta
vahvana ja toimintakykyisenä ja edistää jatkuvan oppimisen
periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.

Jokin tässä yhtälössä ei nyt toimi.

Omassa opistossamme toimitaan todellakin vahvasti markkinoiden ehdoilla, mutta näkökulma on kovin erilainen kuin valtiovarainministeriössä. Opiskelijat tulevat meille vapaaehtoisesti, jotenkin meidän täytyy siis heidät sisään houkutella. Heikkolaatuinen ja koulutustarpeisiin vastaamaton opetus saisi opiskelijat äänestämään jaloillaan, ja ilman opiskelijoita ei ole opistoa. 

Siispä seuraamme valtakunnan tasolla ja paikallisesti niin megatrendit

kuin ne hiljaisemmatkin signaalit, jotta tiedämme, mikä ihmisiä kiinnostaa. Toteutamme paikallisia koulutustarvekyselyitä, teemme yhteistyötä yrittäjien, järjestöjen, hyvinvointialueen ja alueen muiden oppilaitosten kanssa, jotta voimme paikata osaamisvajeita ja palveluaukkoja.  Varmistamme laadun opiskelijapalautekyselyillä. Huolehdimme henkilöstömme jaksamisesta, rekrytoimme alan osaajat, järjestämme täydennyskoulutuksia.  

Koska emme ole yritys, jonka tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa, ei kurssisuunnittelu todellakaan tapahdu rahankiilto silmissä. Emme laskelmoiden tavoittele korkeasti koulutettuja, maksukykyisiä kurssilaisia, kuten VM olettaa. Korkeasti koulutetut ovat omassa opiskelijatilastossamme vähemmistönä 32 prosentin osuudellaan.  Opiskelijamme ovat koulutustaustaltaan suurimmaksi osaksi toisen asteen tutkinnon suorittaneita (39%). 11% opiskelijoistamme korkein tutkinto on kansakoulu tai peruskoulu. Opiskelijoistamme 18% on lapsia ja nuoria, joille järjestämme mm. taiteen perusopetusta kuvataiteissa, tanssissa, teatterissa ja käsityössä.

Ihanneopiskelijamme on minkä ikäinen tahansa, missä tahansa sosioekonomisessa asemassa oleva ihminen. Kansalaisopisto on kaikkien opisto. Pitämällä kurssimaksut edullisina, haluamme tarjota opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia mahdollisimman monelle, myös taloudellisesti heikommassa asemassa oleville. Toimintamme lähtökohta on sivistys, joka koskettaa ihan jokaista. Meillä on vahva yhteiskunnallinen vastuu toimia hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Me luomme toiminnallamme tiloja ja tilanteita, joissa eri väestöryhmät ja yksilöt kohtaavat yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina.

Matalan organisaatiorakenteen myötä kansalaisopistot voivat reagoida nopeasti yhteiskunnallisiin muutostilanteisiin, tästä esimerkkinä ukrainalaisille järjestetty suomen kielen opetus ja ukrainankieliset hygieniapassikurssit. Vapaan sivistystyön kautta on moni löytänyt tavan kiinnittyä ja toimia osana suomalaista yhteiskuntaa.

Toimintamme rakentaa vuorovaikutusta, luottamusta, osallisuuden kokemuksia, turvallisuuden tunnetta - kaikkea sitä, mitä yhteiskuntamme tarvitsee juuri nyt. 

Onko vapaa sivistystyön arvo vain välineellinen, kutistuuko tehtävämme työikäisten työkyvyn ylläpitäjäksi? Voidaanko kansalaisopisto valjastaa tuottamaan päätuotteenaan koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa? Mihin unohtuu laissa määritelty tehtävämme järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta? Se on meidän tämän hetken arjen työtämme, jonka merkityksen näemme ja koemme joka ikinen päivä.

Lukuvuoden päätteeksi on eletty kiireisiä hetkiä kansalaisopistoissa ympäri Suomen. Kevät on ollut täynnä tapahtumia: konsertteja, näyttelyitä, teatteria, tanssia. Tarjoamme ilmaisia taide- ja kulttuurielämyksiä ihan jokaiselle. Samalla suunnittelemme tulevaa kuumeisella kiireellä. Omassa opistossamme olemme kokoamassa perustaitojen koulutuskokonaisuutta. Perus- ja kansalaistaitojen opetus on ollut toiminnassamme mukana aina, mutta nyt nostamme sen valokeilaan.

Vielä kerran. Kansalaisopisto on kaikkien opisto. Tarjoamme koulutusta jatkuvan oppimisen ja elinikäisen oppimisen arvojen mukaisesti.

Meillä voi jokainen täydentää osaamistaan työelämän vaatimusten mukaisesti. Meillä voi opiskella myös ihan vain siksi, että uuden oppiminen on kivaa. Yksinäiselle ihmiselle kurssitapaaminen voi olla viikon ainoa tilaisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi. 

Kansalaisopistossa opiskelulla ja harrastamisella on tunnustettu ja tunnistettu välineellinen arvonsa: tuotamme hyvinvointia, joka tutkitusti lisääntyy musiikin, kädentaitojen, kuvataiteen, liikunnan tai kielten opiskelun myötä. Toimintamme ydin on kuitenkin sivistyksen itseisarvollinen luonne, joka luo ihmisenä olemisen perustan. Se pitää sisällään yksilönä kasvamisen ja kehittymisen, uteliaisuuden, oppimisen ilon, yhdessä toimimisen taidot.   Elinikäinen oppiminen on se punainen lanka joka kutoo yhteen toimintamme, joka tilkkutäkin tavoin koostuu monista erilaisista paloista.  Tämän tilkkutäkin alle mahtuvat lämmittelemään kaikki, niin sinä kuin minäkin.

Mari Takamaa

Rehtori

Lapuan kansalaisopisto / Lapuan taidekoulu

VOIMAA kansalaisopistosta

Lapuan kansalaisopiston tapahtumaviikonloppu VOIMAA nostaa

esille kädentaitojen osaajat ja esittelee opiston toimintaa myös laajemmin. Kädentaitojen ja kuvataiteen lisäksi tarjolla on hyvinvointihetkiä joogan ja äänimaljarentoutuksen parissa, musiikki-, tanssi- ja teatteriesityksiä sekä  työnäytöksiä kuosisuunittelusta gellipainantaan ja moottorisahaveistoon.

Kevättapahtuman nimi alleviivaa kansalaisopiston opiskelu- ja harrastustarjonnan voimauttavaa vaikutusta. Terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Tutkitusti erilaiset kädentaidot ovat täsmälääkitystä stressin purkamiseen ja rentoutumiseen. Kädentaidoilla kehittyvien hienomotoristen taitojen, tilan havaitsemisen ja käsi-silmäkoordinaation parantumisen myötä ennaltaehkäistään muistisairauksia. 

Samoja positiivisia tutkimustuloksia on musiikin harrastamisella. Aivojen verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat, mielihyvähormonien määrä kasvaa - on todettu että aivotoiminnan kehittymisen lisäksi jopa aivojen massa voi kasvaa!

Kiirettä ja impulsseja täynnä olevaan arkeen on moni havainnut tarvitsevansa vastapainoa. Niinpä lukuvuoden aikana erityisen suosittuja ovat olleet erilaiset rauhalliset liikunta- ja rentoutuskurssit, joilla liikkuvuuden lisäksi tasapainotetaan ja rauhoitetaan parasympaattista hermostoa - hermostomme osa, joka laskee valmiustilaa kehossa ja helpottaa rentoutumista. 

Yksi tärkeimmistä elementeistä kansalaisopistotoiminnassa on yhteisöllisyys. Sosiaaliset verkostot, jotka punoutuvat yhteisen kiinnostuksen aiheiden äärellä, kannattelevat erityisesti epävarmoina aikoina.

Tule kokemaan, näkemään, liikuttumaan yhdessä kanssamme! Tule ammentamaan VOIMAA arkeesi!

VOIMAA Näyttely avoinna

la 22.4. ja su 23.4.2023 klo 12.00-16.00  

 Päivän työnäytökset ja tapahtumat

päivittyvät tänne

Kulttuurikeskus Vanha Paukku

Vanhan Paukun tie 1 Lapua

Tutustu samalla Lapuan taidekoulun SANOMAA -näyttelyyn

Vanhan Paukun Patruunagalleriassa!

Osaaminen näkyviin - jatkuva oppiminen osana kuntaorganisaation arvoja ja toimintatapoja

Työ ja oppiminen

     Työelämän muutos koskettaa tavalla tai toisella jokaista kunta-alan työntekijää. Epävarmuus omasta osaamisesta voi nakertaa ammatillista itsetuntoa ja sirpaloittaa työn tekemistä. Työelämän muutos edellyttää omaakin aktiivisuutta - vastuu oman osaamisen ylläpitämisestä on meillä jokaisella.

     Työnantajan asenne osaamisen kehittämiseen merkitsee paljon. Kun kouluttautua voi työajalla, työnantajan kustantamana, linkittyy osaamisen ylläpitäminen osaksi työn arkea. Kun on työnantajan tuki ja kannustus  osaamisen päivittämiseen, vahvistaa se omaa ja koko työyhteisön hyvinvointia ja resilienssiä. Organisaation koulutusmyönteisyys on valttikortti, jolla on painoarvoa kilpailun kiristyessä osaavista työntekijöistä. 

Mitä koulutuksia tarjotaan ja miksi

     Lapuan kaupunki on ottanut jatkuvan oppimisen tukemisen osaksi työn tekemisen arvoja ja toimintatapoja.  Etenkin esihenkilöiden ja asiantuntijoiden työtehtävät vaativat jatkuvaa kouluttautumista. Lapuan kaupungilla on pitkä perinne esihenkilöille suunnattujen koulutusten toteuttamisesta. Koulutuksiin haluttiin lisää suunnitelmallisuutta. Keskeinen tavoite oli tehdä hankittu osaaminen näkyväksi ja koulutusten myötä myös yhtenäistää työkulttuuria. Kevan kehittämisrahan tukemana lähdettiin rakentamaan kaupungin esihenkilöille uudenlaisia koulutuspolkuja.

    Koulutustarpeita ei määritelty yksinomaan organisaation tai kaupungin strategian tavoitteista lähtien, vaan työyhteisöstä nousseiden kehittämistarpeiden, esihenkilöiden toiveiden ja palautteiden pohjalta. Keskeisiksi ja hyvin konkreettisiksi koulutusteemoiksi nousivat mm. ajanhallinta, työhyvinvointi, viestintä, kokouskäytännöt ja hankintaosaaminen. Näistä teemoista koulutusta myös järjestettiin. Koulutusten aineisto on koottuna omalle nettisivustolle, josta tiedot tulevista koulutuksista ja toteutuneiden koulutusten aineistot ovat helposti löydettävissä. Koulutusten suunnittelussa hyödynnettiin  Lapuan kansalaisopiston osaamista aikuiskoulutuksen järjestäjänä ja osaamismerkkien käyttäjänä.

Osaaminen näkyväksi

      Koulutuksissa kertynyt osaaminen tehtiin näkyväksi osaamisperusteisuuden avulla. Koulutuksiin sisältyi oman työn kehittämistehtävä, jonka avulla koulutuksessa käsitellyt asiat jalkautettiin välittömästi ja konkreettisesti arkiseen työhön. Kehittämistehtävän avulla myös arvioitiin koulutuksessa saavutettu osaaminen. Jokaisella oli mahdollisuus hakea osaamismerkkiä kehittämistehtävän avulla. 

    Miten esihenkilöt ovat kokeneet koulutukset? Jokaisen koulutuksen jälkeen osallistujilta pyydetiin palautetta. Tässä muutamia: 

“Konkreettiset työkalut, joita koulutuksesta sai, olivat todella hyviä.”

“Herätti ajatuksia ja sai miettimään omia käytäntöjä sekä intoa kehittämään niitä.“

“Vuorovaikutuksen merkitys korostuu työyhteisöissä. Loistava ja hyvin ajankohtainen koulutus. “

“Kouluttajan esiintyminen oli todella luontevaa ja esimerkit samaistuttavia. Koulutuksista sai todella paljon eväitä omaan työhön.“

“Koulutuksen antia yleisesti voi puntaroida eri vinkkeleistä. Ensiksi aiheen äärelle pysähtyminen kollegoiden kanssa on aina hyvä asia ja siinä mielessä koulutus oli onnistunut. Tunnelma oli hyvä. Toiseksi aiheen äärelle pysähtyminen aina terävöittää oman toiminnan havainnointia. Siinäkin iltapäivä toimi vallan hyvin. Kolmanneksi koulutukselta odottaa jotain näkökulmaa tai ajatusmallia, jota itse ei ole aiemmin pyöritellyt. Siihen tämä koulutus ei tarjonnut toivottua uutta ajattelua.“

“Koulutuksessa parasta oli yhteisöllinen, rento, positiivinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. xx oli innostava kouluttaja. On hienoa, että esihenkilöt voivat tavata toisiaan näiden koulutusten merkeissä.“

Osaajien opisto

Tiesitkö, että myös kansalaisopistojen opinnot voivat näkyä Oma Opintopolku.fi:ssä. Lapuan kansalaisopisto tarjosi lukuvuodelle 22-23  mahdollisuutta opintosuorituksen viemiseen Opintopolkuun 8 eri kurssilla. Osa kursseista on jo lähes pidetty, muutama vielä alkamassa. 

Opintosuorituksia voi tehdä osaamisperusteisilla kursseilla, joiden tuottamiseen olemme innolla perehtyneet. Nyt olemme saaneet järjestelmät kuntoon ja valmiudet osaamisen tunnistamiseen ovat olemassa.

Seuraavaksi tarvitaan tietoa teiltä, hyvät opiskelijat. Mitkä ovat sellaisia opintoja, joiden suorituksia te haluaisitte saada Oma Opintopolkuun näkyviin? Onko jokin vuosikausia kestänyt harrastus tuonut sinulle osaamista, jonka haluaisit näkyvän Oma Opintopolku.fi:ssä? Millaista täydennyskoulutusta me voisimme järjestää? 

Oma Opintopolku -suoritusta kevyempi osaamisen tunnistamisen menetelmä ovat osaamismerkit. Voimme tarjota meillä suoritetuista osaamisperusteisista kursseista osaamismerkin. Osaamismerkki on digitaalinen todiste saavutetusta osaamisesta. Voit lukea merkeistä tarkemmin täällä.

Osaamisperusteisuus ei tarkoita, etteikö meillä edelleenkin voisi harrastaa ihan ilman suorituspaineita. Todellakin voi, olemme mahdollistamassa harrastamista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Siihen kylkeen mahtuu myös osaamisen näkyväksi tekemistä ja osaamismerkkejä niistä kiinnostuneille.

Kerro meille kurssitoiveitasi lukuvuodelle 2023-24 nettisivuiltamme löytyvällä lomakkeella tai laita spostia. 

KURSSIEHDOTUSLOMAKE

5.Älä jää kulisseihin, tuo #osaaminen näkyviin

Mikä ihmeen osaamismerkki?

Osaamismerkki on digitaalinen todistus. Yhtä pätevä kuin paperinenkin, mutta monikäyttöisempi. Merkissä on oleellista kuva, johon on liitetty merkin saamiseksi edellytetty osaaminen, tekeminen, osallistuminen tai muu sisältö sekä kriteerit, joiden mukaan merkki on myönnetty. Merkkiin voi liittää muutakin oleellista tietoa.

Digitaalisia osaamismerkkijärjestelmiä on tarjolla useita. Meillä on käytössä suomalainen, maailmanlaajuisesti käytössä oleva Open Badge Passport -palvelu.

Palveluun voi jokainen tehdä oman tilin, jolloin saa osaamispassin käyttöönsä. Merkit ovat siis ikäänkuin CV, henkilökohtainen passi, joka kulkee mukana eikä ole riippuvainen mistään organisaatiosta tai opiskelu- tai työsuhteesta.

Osaamismerkit ovat käytössä Suomessa useissa oppilaitoksissa ja yrityksissä. Jos teet itsellesi tilin, voit nähdä tarjolla olevia merkkejä. Et kuitenkaan voi ihan mitä tahansa lähteä hakemaan, vaan organisaatiot myöntävät niitä omien koulutustensa mukaan. Suomen Partiolaiset on hyvä esimerkki osaamismerkeillä tunnistettujen, partiotoiminnassa kertyneiden taitojen näkyväksi tuomisesta. Myös 4H-Akatemia käyttää osaamismerkkejä, joilla voi saada muussa opiskelussa hyväksilukuja. Osuvat taidot Digitaitomerkit ovat valtakunnallisesti käytössä ja DVV kouluttaa digitukijoita osaamismerkkien avulla. 

Työelämätaidoilla hyvinvointia -hankkeessa Lapuan kaupunki pilotoi osaamismerkkejä yhdessä kansalaisopiston kanssa. Henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä koulutuksista voi saada osaamismerkin henkilökohtaiseen passiinsa. Koulutusiltapäiviä on syksyn aikana tarjolla useita ja niistä tullaan myöntämään vuoden loppuun mennessä merkkejä noin 200 kpl. Jokainen niistä osoituksena aktiivisesta työhyvinvointiin liittyvästä kehittämistyöstä omassa työyhteisössä. 

4.Miten osaaminen vaikuttaa työhyvinvointiin, vai vaikuttaako?

Työelämätaidoilla hyvinvointia -hankkeella on pilotoitu Lapualla uutta, vaikuttavampaa tapaa henkilöstön kouluttamisessa. Keva-rahoitteisessa hankkeessa on kohderyhmänä tässä pilotointivaiheessa ollut kaupungin esihenkilöt.

Vaikuttavuutta pyritään lisäämään kahdella tavalla. Ensinnäkin tuomalla koulutuksiin sellainen oman työn tai työyhteisön konkreettinen kehittämistehtävä, joka parantaa työhyvinvointia. Toiseksi koulutuksessa kertyneen osaamisen tallentaminen Osaamismerkkipassiin mahdollistaa pientenkin osaamiskokonaisuuksien liittämisen CV:hen. Osaamismerkit ovat henkilökohtaisia ja digitaalisina ne voi lisätä vaikkapa LinkedIn-profiiliin.

Lue lisää osaamismerkeistä seuraavasta blogikirjoituksesta.

Koulutusten organisointi on ollut kansalaisopiston vastuulla. Oppilaitoksena kansalaisopisto voi tarjota osaamisen tunnistamista ja lisätä koulutuksiin pedagogista näkökulmaa. Koulutusten aiheet on valittu yhdessä esihenkilöiden kanssa työhyvinvointikyselyssä esiin nousseista teemoista. 

Hankkeen aikana järjestetyistä koulutuksista on voinut saada osaamismerkin, jolla hankittu osaaminen ja oman työn tai työyhteisön kehittäminen todennetaan digitaalisella todistuksella. Toiminta jatkuu edelleen, ja tulossa on vielä useita osaamisen kartuttamisen mahdollisuuksia.

Allaolevassa podcastissa pohditaan osaamisen vaikutusta työhyvinvointiin. 8 minuutin mittaisessa tallenteessa asiasta keskustelevat Lapuan musiikkiopiston rehtori Katja Tuulari ja Lapuan kansalaisopistosta Anna-Kaarina Perko.

KUUNTELE PODCAST TÄSTÄ

3.Kehumiskeskiviikko

5. -11.9.2022 vietetään Osaaminen näkyviin -viikkoa.

Aina on hyvä hetki huomata myös kaverin osaamista. Erityisesti Osaaminen näkyviin -viikolla on hyvä hetki välittää läheisestä tuomalla esiin hänen osaamistaan. Tee välittämisen teko. Tässä vinkki:

Vietä kehumiskeskiviikkoa ja kerro työkaverille, perheenjäsenelle tai ystävälle, kenelle tahansa, miten hyvä hän jossain asiassa on. Kehu hänen osaamistaan, taitojaan tai mitä nyt keksitkin.

#vahvuutenavälittäminen #OsaaminenNäkyviin

2.Tiedätkö, mitä osaat?

Oman osaamisen tunnistaminen ja huomaaminen

saattaa olla vaikeaa. Vaatimattomuus on suomalaisen mielessä vahvana, mutta omasta osaamisesta kertomisen yhteydessä vaatimattomuuden saa unohtaa. 

Tässä muutama työkalu, joiden avulla voit hoksata omaa osaamistasi. Kerää osaamisen käden ruutuihin itse tunnistamasi asiat. Kysy myös muilta, mitä osaamista he ovat sinulla huomanneet olevan. Voi olla, että pidät asioita itsestäänselvyyksinä, etkä hoksaakaan, että jokin sinun juttusi onkin huikeaa asiantuntijuutta.

Lataa Osaamisen käsi.

Tässä vielä toinen työkalu. Listaa kaikki erilaiset roolit, joissa päivän aikana toimit. Kirjoita toiseen ruutuun rooleissa käyttämäsi ominaisuudet ja osaamiset. Tämän voit toteuttaa vaikkapa työkavereiden kanssa. Tässä ohjeet ja toisella sivulla on taulukko.

1.Mitä osaaminen on ja mistä sitä kertyy?

Mistä sitä osaamista kertyy?

Osaamista kertyy yksilölle elämän aikana väkisinkin. Tuskinpa kukaan täysin ilman mitään taitoja tulee eläneeksi. Osaamista kertyy useista lähteistä. Opittavaa ja osattavaa on tarjolla loputtomasti.

Yksi tapa arvottaa osaamista onkin ollut oppimisen tavan mukainen määrittely. Oppiminen jaotellaan formaaliksi, non-formaaliksi ja informaaliksi.

Formaali oppiminen tapahtuu opetussuunnitelman tms. mukaisesti, tavoitteellisesti oppilaitoksessa ja johtaa jonkin ammatin, tutkinnon tai pätevyyden saavuttamiseen. Osaaminen tunnistetaan todistuksella. 

Non-formaali oppiminen on esimerkiksi täydennyskoulutusta, työn suorittamiseksi vaadittavan osaamisen täsmäoppimista, jonkin ennakolta määritellyn oppimistavoitteen saavuttamista määritellyssä ajassa ja paikassa. Kansalaisopistossa harrastukseen liittyvän taidon hankkiminen on nonformaalia oppimista. 

Informaali oppiminen tapahtuu arkipäivän toiminnassa ja

ympäristöissä, joita ei ole organisoitu erityisesti koulutukseksi. Informaali oppiminen ei oppijan kannalta ole välttämättä

tavoitteellista.

Informaalia oppimista tapahtuu esimerkiksi arkielämän

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa: työssä, perheen tai suvun kesken ja vapaa-ajalla.

Kaikki erilaisia, kaikki osaajia

Opimme koko ajan. Kotona, arjessa, vapaaehtoistoiminnassa, yhdistyksissä, netissä, toisiltamme, tekemällä, lukemalla. Lista on loputon. Työssä oppiminen on suuressa roolissa ja nykypäivän työelämässä oppiminen ja työn tekeminen lomittuvat toisiinsa. Työssä tarvittavia taitoja on sisäistettävä ja otettava käyttöön nopeaan tahtiin.

Jokaisella on erilainen kokoelma osaamista. Jokaisella on oikeus kerryttää sitä haluamallaan tavalla oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Osaamisen kerryttämiseen motivoivia seikkoja ovat omat kiinnostuksen kohteet, oppimisen mahdollisuudet ja se, miten paljon osaaminen parantaa omaa hyvinvointia. Joskus on myös olosuhteiden pakosta otettava asioista selvää ja kerrytettävä asiantuntijuutta vaikka asia sinänsä ei henkilökohtaisesti kiinnostava olisikaan. Onneksi ihan kaikkea ei tarvitse itse osata, vaan voi saada tukea asiaa paremmin osaavilta.

Osaat enemmän kuin tajuatkaan.

Tee pieni harjoitus. Piirrä paperille jana ja merkitse siihen elämäsi aikaisia tapahtumia ja käännekohtia, niitä, mitkä ovat jääneet sinulle mieleen. Mieti sitten jokaisen kohdalla, mitä olet tuossa elämäsi tapahtumassa oppinut. Milloin opit lukemaan, kuka opetti sinut kalastamaan tai tunnistamaan perhosia, sukelsitko syvään päähän ja opit, ettei kannattanutkaan. Oletko käynyt kansalaisopiston kursseilla 10 vuotta ja sen johdosta olet nyt jonkin asian asiantuntija tai taidon mestari? Mikä on bravuurisi kesäillan grillailussa vai oletko illan vitsiniekka?

Kirjoita listaan pienimmätkin taitosi ja osaamisesi. Veikkaanpa, että lista on ihan hyvän pituinen.

Tee toinen harjoitus.

Kysy muutamalta tuttavaltasi, missä heidän mielestään olet hyvä, mitä sinä heidän mielestään osaat ja millaisia vahvuuksia he sinussa näkevät. Vastaus saattaa yllättää. Oliko tuo toisen henkilön sinussa näkemä osaaminen tai vahvuus jo listassasi?

Lapuan kansalaisopiston ukrainalaisille suunnatut hygieniapassikurssit avaavat ovia työelämään

 

Lapuan kansalaisopisto tarttui toimeen ja järjesti pikaisella aikataululla kaksi hygieniapassikurssia ukrainalaisille. Kurssin ja testin on nyt suorittanut liki 70 ukrainalaista, ja tulevalla syyskaudelle on kolmas kurssi jo suunniteltuna.

 

Hygieniapassi on tärkeä olla olemassa työllistymisen kannalta. Hygieniapassia vaaditaan varsin monissa työtehtävissä mm. sosiaali- ja elintarvikealalla.

 Lähialueilla ei ukrainan kielellä toteutettua kurssia ole järjestetty ja Lapuan kansalaisopiston kursseilla olikin osallistujia ympäri Etelä-Pohjanmaata. Lapualla asuvia ukrainalaisia kurssilla oli kuitenkin eniten.

Kurssien ja testien järjestelyt ovat vaatineet enemmän resursseja ja työtä kuin suomenkielisessä toteutuksessa. Kursseilla oli ukrainankielinen opettaja, jonka kanssa ensin opiskeltiin perusasiat elintarvikkeiden turvallisesta käsittelystä. Opettaja Svitlana Chernysh  on koulutukseltaan elintarvikealan insinööri, ja etenkin mikrobiologia on hänellä hyvin hallussa. Svitlana saapui Suomeen keväällä ja tällä hetkellä hän työskentelee osa-aikaisesti Evijärven kunnassa.

Opettajan ja testin vastaanottavan viranomaisen lisäksi toteutuksessa tarvittiin ukrainan kielen virallinen kääntäjä, joka  käänsi testikysymykset ukrainaksi ja oli lisäksi mukana testitilanteessa tulkkaamassa testin virallisen toteuttajan ohjeita.

 - Halusimme omalla panostuksellamme ja koulutusosaamisellamme tukea lähialueelle saapuneiden ukrainalaisten työllistymistä, kertoo kansalaisopiston rehtori Mari Takamaa.  Olemme järjestäneet kevään aikana myös suomen kielen koulutusta. Kaikilla kursseilla opiskelijat ovat olleet todella motivoituneita uuden oppimiseen. Osallistujat ja kurssit ovat kohdanneet lähialueiden maahanmuuttokoordinaattoreiden avustuksella.

 - Tässä haastavassa tilanteessa on tärkeää löytää nopeasti mielekästä tekemistä ja sisältöä päiviin joko opiskelun, harrastusten tai työn kautta.  Kansalaisopisto on melkoisen ketterä toimija järjestämään tarpeen tullen nopeastikin erilaisia koulutuksia,  kertoo Takamaa.

Monen osallistujan kurssimaksun maksoivat erilaiset järjestöt, jotka haluavat olla mukana tukemassa ukrainalaisia oman elämän uudelleenrakentamisessa. Myös kuljetuksissa kurssipaikalle  saivat ukrainalaiset apua. -Tuntuu todella hyvältä, että niin moni oli mukana auttamassa ja tukemassa erilaisissa järjestelyissä.  Yhteistyössä todella on voimaa! Upeinta oli kuulla monelta osallistujalta itseltään, että työllistyminen oli jo tapahtunut tai tapahtumassa lähiaikoina. Työn kautta toteutuu itsenäinen elämä, ja siihen ukrainalaisilla on selkeä pyrkimys, toteaa Takamaa.

 

Lapualla 2.2.22

Kun lunta sataa, on parempi luoda kuin rämpiä!

Tuo otsikon ontuva vertaus johtuu tietenkin säästä. Lunta on luotu niin, että lihaksia jomottaa, mutta tässä kirjoittelen aivan muunlaisesta luomisesta. Jotakin uutta työhömme!

Osaamisperusteisuus on se uusi lumi, joka sataa myös vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, otetaan siis

selvää, miten se luodaan! Ei jäädä rämpimään. 

Siksi alueemme kansalaisopistot ovat yhteisen hankkeen puitteissa järjestäneet Me osatahan! koulutuskokonaisuuden, joka tarjoaa meille kaikille opistojen opettajille mahdollisuuden selvittää itsellemme, mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa, miten se meidän työhömme ja opistoihimme sopii, ja myös hankkia tarvittavia työkaluja sen toteuttamiseen omilla kursseillamme.

Mikä ihmeen osaamisperusteisuus, ei se taida ihan tuttu termi vielä kaikille olla. OSPE -lyhennettäkin olen nähnyt käytettävän. Taustalla on koko Euroopan unionin laajuinen uudistus, jonka tavoitteena on tuoda joustavuutta osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Uudistus koskee koko koulutuskenttää ja nyt myös vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat jatkossa viedä kurssisuorituksia Opintopolku -palveluun ja myöntää osaamismerkkejä. 

Muutoksilla on tapana edetä hitaasti, mutta valmiina kannattaa olla - ettei jää rämpimään sinne lumeen sitten, kun se putoaa… Tulevaisuudessa osaamisperusteisuus tuonee meille uusia opiskelijoita eli siis työtä meille kaikille. Maailma muuttuu, trendit muuttuvat, toisinaan on haastavaa saada kursseille riittävästi osallistujia, jotta ne toteutuisivat. Tämä uudistus on meille mahdollisuus.

Muutos on samalla sekä iso että pieni. Iso muutos on se, että aikaisemmin emme ole opistoistamme voineet antaa suoritusmerkintöjä tai todistuksia osaamisesta, ainoastaan osallistumisesta. Nyt voimme ottaa ison loikan ja tarjota mahdollisuuksia suorituksiin niille opiskelijoille, joille niistä on hyötyä ja joita ne motivoivat. Se on oikeastaan tosi hienoa! Joillekin opiskelijoille opintosuoritus, joko opinpolku-palvelussa tai osaamismerkin muodossa, voi olla todella tärkeä ja voimaannuttava juttu, joka voi myös oikeasti auttaa eteenpäin elämässä.

Pienempi muutos on ne käytännön toimenpiteet, jotka tarvitaan, että kurssilta voi saada suoritusmerkinnän. Kurssi on suunniteltava ja kuvailtava osaamisperusteisesti, oppimista on seurattava ja arvioitava. Me osatahan! tarjoaa meille matalan kynnyksen tähän osaamiseen. Kurssimme taitavat jo olla enimmäkseen osaamisperusteisia, koska aina ne osaamisen lisääntymiseen ovat tähdänneet ja johtaneet. Ei siis kovin syvää umpihankea lähdetä työstämään.

Muuttuuko kansalaisopisto nyt joksikin kouluksi kokeineen ja suoritusvaatimuksineen? No ei muutu. Tutut kurssit jatkuvat kuten ennenkin. Tämä mahdollisuus on niitä varten, joita se kiinnostaa ja motivoi, ja jotka voivat ehkä myös hyödyntää opiston kurssisuorituksia opinnoissa ja työelämässä. Voihan joku mielellään hankkia esimerkiksi kielenosaaja- tai matonkutoja -osaamismerkin ihan vain omaksi iloksikin! Saamme tarjota asiakkaillemme monipuolisempaa palvelua kuin ennen.

Odotan paljon tältä koulutukselta. Vaikka olemme saaneet jo joitakin webinaareja asian tiimoilta seurata, aina saa uusia näkökulmia ja uutta ymmärrystä asiassa. Nyt me pääsemme kollegojen kanssa yhdessä työstämään tätä uudistusta ja aina on mukavaa, kun tehdään yhdessä. Luodaan tämä osaamisperusteisuus meille sopivaksi. Loppulauseeksi sopisi “sanoi mummo lumessa”, sellainen olen ollut viime päivinä, pari kuukautta isoäitinä jo, ja nyt pari päivää tiiviisti lunta lapioimassa. Antaa tulla lisää vaan :)

Tiina Kangas-Bryan
kieltenopettaja

Kevätlukukausi täynnä tarinoita

 Jokaisella opiskelijallamme on oma tarinansa siitä, miksi  osallistuu opiston kursseille. Yksi etsii vastapainoa hektiseen elämänrytmiin, toinen hakee juttukavereita, kun oma elämänpiiri on kutistunut entisestään koronan myötä. Kolmas tarvitsee jonkin tietyn taidon tai osaamisen pärjätäkseen alati muuttuvassa työelämässä. Neljännellä on menossa sisustamis/puutarha/kuntoilu/nikkarointiprojekti, johon tarvitsee a) ajan b) paikan c) opastajan projektiaan edistämään.  Viides ei halua syitä  harrastamiselleen edes nimetä, antakaa mun vain rauhassa harrastaa! 
Uusien tietojen ja taitojen oppimiselle on välineellinen arvonsa työmarkkinoiden näkökulmasta, mutta tärkeintä on ihmisenä kasvaminen ja sielun sivistys. Ryhmässä opiskellessa ja harrastaessa kerrytämme sosiaalista pääomaa. Opimme ymmärtämään erilaisia ihmisiä, näkökulmia, elämäntapoja. 

 Ihmisyyteen kuuluu erottamattomasti uteliaisuus ja tiedonjano.

Me opistolla haluamme kuulla ja tuoda kuultavaksi opiskelijoidemme tarinoita. Tarinat eivät ole vain sankarikertomuksia siitä, kuinka hurjien ponnisteluiden kautta saavutetaan jotain suurta ja elämä mullistuu.Toki näinkin joskus tapahtuu, mutta useimmiten tarinat ovat välähdyksiä tavallisesta, hyvästä arjesta, jota kursseilla eletään. Pieniä oivalluksia, ilon hetkiä - ja joskus myös epäonnistumisia ja turhautumista.  Tarina olla pieni tai suuri, mutta se on kertojalleen ja kokijalleen aina yhtä merkityksellinen. 

  

Keväällä 2022 alkaa tarinoiden sarja #3000tarinaa, jossa kuuntelemme ja jaamme opiskelijoiden lyhyitä tarinoita kuvien, videoiden ja tekstien muodossa opiston blogin, Facebookin ja Instagramin kautta. 3000 tarinaa siksi, että lukuvuodessa Lapuan kansalaisopistossa opiskelee saman verran ihmisiä. Jokainen tarina ja jokainen opiskelija on yhtä arvokas. Opiskellaan, harrastetaan ja opetellaan samalla tärkeää taitoa, joka juuri nyt olisi kovin tärkeä -kuuntelemisen taitoa.

Mari Takamaa, rehtori

Kertomuksia opistosta ja elämästä – ajatuksia kansalaisopiston kyselyn tiimoilta

Lapuan kansalaisopisto on vuosien varrella toiminut usean opiskelijan harjoittelujakson toteutuspaikkana. Kuluvana lukuvuotena oppilaitoksessamme on ollut mm. artesaani-, medianomi- ja liikunta-alan opiskelijoita, opettaja-opiskelija sekä TET-harjoittelija. Harjoittelujakson toteuttamisessa ja ohjauksessa on ollut omat haasteensa korona-aikana, mutta meille on tärkeää tukea opiskelijoita eteenpäin opintojen parissa. Harjoittelukokemuksestaan Lapuan kansalaisopistossa meille kertoo hieman enemmän seuraavaksi ensimmäinen yliopistoharjoittelijamme Tiina Hautamäki.

Kertomuksia opistosta ja elämästä – ajatuksia kansalaisopiston kyselyn tiimoilta

Opiskelen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen maisteriohjelmassa ja
tänä keväänä opintosuunnitelmaani on kuulunut kahden kuukauden pituisen harjoittelun
suorittaminen. Onnekseni pääsin suorittamaan sitä Lapuan kansalaisopistoon. Yksi harjoitteluni
tavoitteista oli toteuttaa kysely, johon mahdollisimman moni lapualainen saisi halutessaan
osallistua. Tarkoituksena oli tavoittaa niitäkin kaupunkilaisia, jotka eivät välttämättä osallistu
opiston toimintaan, vastaa opiston toteuttamiin asiakaskyselyihin tai esitä koulutustoiveitaan ja -
tarpeitaan. Lisäksi haluttiin kartoittaa kokemuksia opiston toiminnasta, sopivia tiedottamisen
tapoja sekä pyydettiin vastaajia antamaan kouluarvosana opistolle.

Pohtiessani kyselyn toteuttamistapaa päädyin katugallup -periaatteella tapahtuvaan tiedon
keruuseen, jolloin vastaajaksi saattoi valikoitua kuka tahansa kaupungilla liikkuva. Ja voi
minkälaisia kohtaamisia ne olivat! Kiireisestä arjesta huolimatta moni jakoi minulle kokemuksiaan
kansalaisopistosta, mutta myös elämästä yleensä. Sain kuulla, että monelle opisto on kulkenut
mukana hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Minulle piirtyi myös kuva siitä, miten opiston toiminta
on muuttunut aikojen saatossa. Moni oli löytänyt kansalaisopiston seinien sisältä itselleen sopivan
harrastuksen tai viehättynyt kurssien sisällöstä. Erittäin arvokkaita olivat myös ne pohdinnat, joita
sain kuulla opiston toimintaa vähemmän tuntevilta. Monen vastaajan kanssa päädyimme
keskustelemaan ajasta, sen puutteesta tai siitä, miten ajan käyttää. Aina osallistuminen ei ole
mahdollista, vaikka kurssitoiminta kiinnostaisikin.

Kyselyn vastauksista piirtyi minulle hyvin positiivinen kuvan Lapuan kansalaisopistosta. Suurin osa
arvioi toiminnan kiitettävälle tasolle ja toimintaa vähemmän tuntevatkin antoivat opistolle
vähintään arvosanan 8. Ei hassummin, vai mitä? Vaikka saamani 51 vastausta antoivat vain pienen
näytteen lapualaisten ajatuksista, ne osoittivat kansalaisopistolla olevan selvästi hyvin tärkeä
merkitys paikkakunnan ihmisten keskuudessa.

Myötätuulta kansalaisopistotoiminnalle jatkossakin toivoen ja
alkukesän vehreyttä ihastellen,

Tiina Hautamäki