torstai 14. marraskuuta 2019

Yhteisöllisyys JEE ja vähän kartoitusta nuorten tilanteesta.



Olemme täällä länsimaissa ja Suomen saloilla oppineet ajattelemaan että jokainen on oman onnensa seppä ja kaikki hoitavat omat ja lähiomaisten asiat. Elämme yksilöllisessä (individualistisessa) kulttuurissa. Yleiset asiat ja pulmat annetaan viranomaishartioille ja korkeintaan vähän nuristaan jos ei mene oman toiveen mukaan. Niinpä olemme enemmän ja enemmän vetäydytty omiin koti/työ/harrastukset lokeroihin.
Pirjo Lindforsin artikkeli vuodelta 2007 yhteisöllisyyden terveysvaikutuksista on vakuuttavaa luettavaa edelleen.
Hänen mukaansa tekniikan kutistaessa välimatkoja maailmassa ja helpottaessa yhteyksien luomista, yksinäisyys
sen kun lisääntyy. Emme toimi enää riittävästi yhteisön jäseninä, emme jaa samalla lailla kuin ennen vanhaan arvoja ja käyttäytymistapoja jotka auttaisivat itseämme ja muita mukautumaan joukkoon. Siksi emme koe olevamme vahva osa yhteisöä, emmekä saa riittävästi yhteisön tarjoamia positiivisia tunteita kuten ymmärrystä, arvostusta, rakkautta, merkityksellisyyttä ja suomalaisia kauhistuttavaa kosketusta. Näiden puutostilojen lisäksi meillä on katkoksia tietojen, taitojen, toimintamallien ja tunteiden käsittelyn siirtymisessä sukupolvelta toiselle eikä se onnistu aina sukupolven sisälläkään. Ja koska ei ole ympäristön painetta, roolimalleja ja normeja, on helppoa antaa virran viedä etsien nopeita mielihyvän lähteitä, elää epäsäännöllistä elämää, syödä miten sattuu, nukkua liian vähän tai liikaa ja olla välittämättä omasta terveydestä. Jonkinlainen säännöllisyys arjessa yhdessä muiden kanssa oli aika fiksua elämisen mallia edellisiltä sukupolvilta.

Siispä yhdessä, itse osallistuen, voidaan itselle tärkeitä asioita parantaa ja siitä hyötyvät kaikki. Se on se
taikasauva joka saa ihmeitä aikaan ja lisää onnellisuutta. Netin maailmasta näkyy että yhteisöllisyys on nouseva
trendi. Pikahaulla löytyi ideoita tyhjilleen jääneiden kauppakeskusten muuttamisesta asunnoiksi ja yhteisöllisiksi
oleskelupaikoiksi. Eri alojen etätyöntekijät kokeilevat yhteistä työtilaa paloasemalla hyvien internetyhteyksien luona.
Hostellit ovat nousussa yhteisöllisyytensä vuoksi. Järjestöissä olevien vapaaehtoisten määrä on kasvussa. Hyvältä
ja yhteisölliseltä kuulostaa, aletaan mekin!

Ittelle, yhyres -hankkeessa on nyt hyvä tilaisuus lähteä liikkeelle tutustumaan muihin ja miettimään yhyres tärkeitä
asioitamme. Olen selvitellyt lapualaisnuorten tilannetta ja on mukava tietää että Lapualla on paljon onnellisia nuoria!
Soittokierrokseni työkseen nuorten kanssa toimiville nosti lisääntyneistä ongelmista esiin ahdistuksen, masennuksen
ja kiusaamisen. Nuuska on valitettavasti muotia.

Ongelmiin pohdimme yhteisöllisesti korjausliikkeitä Kulttuurikeskus Vanhan Paukun Alajoki-salissa 19.2.2020. Tervetuloa!
Kerron tarkemmin tapahtumasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta seuraavassa postauksessa. Edelleen jos haluat
kertoa oman näkemyksesi nuorten ongelmista, laita s.postia minulle

Alla poimintoja Kouluterveyskyselyn tuloksista Lapualta. 
  
T: Hanna

Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin 17.9.2019 
(THL:n sähköinen tulospalvelu) ja sieltä näkee että

Lapuan yläkoulun 8. -9. luokkalaisista on erittäin tyytyväisiä elämäänsä 33.4%, kun koko maassa
luku on 30,6%  ja lukiolaisista pojista on elämään täysi tyytyväisten osuus
Suomen korkein eli 51,6%. Myös ammattikoulun opiskelijoista ilmoitti kaiken olevan mallillaan
5,1% enemmän kuin vuoden 2017 tuloksissa. 

Päivittäin vähintään tunnin liikkuvien osuus on kasvanut varsinkin yläkoululaisilla.

Lukion 1.- 2. luokkien tyttöjen ylipainoisten määrä on laskenut, yläkoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa ylipainoisten määrä on kasvanut. 

Alle 8 tuntia yössä ilmoitti nukkuvansa vajaa puolet yläkouluikäisistä ja ammattikoululaisista vähän yli puolet. Lukiolaisista vastaava luku on 36,5% eli hieman useampi heistä nukkuu 8 tuntia.

Täysin raittiiden osuus on pienentynyt, mutta myös tosi humalassa ainakin kerran kuukaudessa
olevien määrä on pienentynyt. 

Tupakkaa on ainakin kerran kokeillut 40% yläkoulun 8. - 9. luokkalaisista, 46,3% Lukiolaisista ja 66,4% ammattikoululaisista. Kokeilijoiden määrä on kasvanut edellisestä tutkimuksesta kaikissa ryhmissä. Kaverien nuuskan käytön hyväksyy useampi kuin edellisessä tutkimuksessa. 

Vähintään kaksi viikkoa kestäneestä masennusoireilusta ilmoitti kärsivänsä 15,1% yläkoulun
8. - 9. luokkalaisista, 10,4% lukiolaisista ja 8,3% ammattikoululaisista. 

1 kommentti: